Ensimmäiseksi
haluan tervehtiä lukijoita ja välittää kiinnostuneet ja
innostuneet terveiset San Franciscosta paikallisilta Tribal
tanssijoilta. Vietin siellä tänä keväänä kolme viikkoa
tiiviissä "lajiharjoittelussa" opiskellen Fat
Change Belly Dancen studiolla osallistuen jokaiselle
mahdolliselle oppitunnille. Seuraavaksi haluan sitten kutsua
jokaisen kiinnostuneen ryhmän tai yksittäisen tanssijan
Tampereelle elokuussa osallistumaan tribal tunneille. Uskallan
luvata kurssin, joka antaa uutta ajateltavaa kotiin viemiseksi
tai jopa uuden tavan ilmaista tanssianne.
Tanssin
perusta
American
Tribal ei edes väitä olevansa autenttinen tanssi, vaan on
koottu eri tanssien yhdistelmisä. Sen pohjana ovat
Pohjois-Afrikkalaiset tanssit, intialainen kathak sekä
flamenco. Liikkeet on tarvittaessa muokattu ryhmälle
sopiviksi tai on luotu kokonaan uusia liikkeitä. Olennaista
tälle tanssille on ryhmän yhteistyö. Tanssit ovat usein
improvisaatiopohjaisia. Ryhmä seuraa johtajatanssijaa ja
johtajuus siirtyy tanssijalta toiselle tanssin aikana
tiettyjen sääntöjen mukaan, joten kukin tanssija tietää
sijaintinsa perusteella milloin hän vastaa tanssin eteenpäin
viemisestä. Esim. täyskäännöksen tekemisessä tarvitaan
neljä eri johtajaa. Yksi kullekin suunnalle. Muu ryhmä myös
seuraa tiiviisti johtajan antamia vinkkejä liikkeen
vaihtuessa toiseksi ja pystyy siten suorittamaan liikesarjan
samanaikaisesti. Myös vihjeet noudattavat tiettyjä
sääntöjä, mikä tekee ryhmän yhteistyöstä yllättävän
helppoa.
Liikkeitä
on kahdenlaisia. Hitaita, jotka tehdään H-I-T-A-A-S-T-I ja
ovat luonteeltaan meditatiivisia. Tanssija kuuntelee kehoaan
ja musiikkia ja yhdistää ne liikkeiksi, jotka ovat myös
katsojalle "hypnoottisia". Nämä liikkeet vaativat
myös lihastyötä eri tavalla kuin nopeat liikkeet. Nopeisiin
liikkeisiin yhdistetään aina zillit. Tanssille on myös
ominaista katsekontakti tanssijoiden kesken, se on
välttämätöntä informaation välittämiselle. Esim. kolmen
tanssijan kiertäessä kehää, jolloin voidaan nähdä kuka
päättää ottaa johtajuuden ja viedä tanssia seuraavaan
vaiheeseen.
Zaghareet huuto kuuluu aina siellä missä tribalia
tanssitaan. Sen avulla ryhmä kommunikoi keskenään ja
yleisön kanssa. Se ilmaisee iloa, tanssijat rohkaisevat ja
kannustavat toisiaan tai osoittavat toisilleen suosiota
tanssin aikana. Usein yleisön joukossa olevat tribalin/itämaisen
tanssin harrastajat tervehtivät esiintyvää ryhmää.
Puku
on näyttävä ja värikäs
Värikäs
tribal asu koostuu useasta eri osasta. Alimmaisena on leveät
pussihousut, joiden päälle puetaan leveä pitkä hame.
Vyötärölle sidotaan joko kolikkohuivi tai erityinen
intialaisvaikutteinen tribal vyö tupsuineen ja
peilikirjailuineen. Vyön alle voidaan pukea sivuilta auki
oleva hame tai huiveja. Yläosana on myös intiasta
vaikutteita saanut choli. Siinä on usein pitkät hihat mutta
lyhyitäkin näkyy. Se jättää vatsan sekä selän paljaaksi
ja sidotaan kiinni nauhoilla. Cholin päälle puetaan yleensä
kolikoista tehty koru (coin-bra). Päähän kiedotaan oman
maun mukaan valituista kankaista turbaani. Kankaat sidotaan
yksivärisen alushuivin päälle. Turbaani koristellaan tribal
koruilla tai vaikka kukkasilla.
Korujen käyttö on vapaata, kaulakoru käy mainiosti minne
tahansa asun koristeeksi. Paljetteja tribal asussa ei
käytetä, korut ovat usein Pakistanista, Afghanistanista tai
Intiasta, suuria ja värikkäin kivin koristeltuja.
Meikki on voimakas. Näyttävä asu vaatii kasvojen esille
tuomista. Kasvoihin maalataan myös tatuointeja muistuttavia
kuvioita otsaan tai leukaan, usein tanssijat käyttävät
myös bindiä. Myös oikeita tatuointeja näkyi tanssijoilla
eri puolilla kehoa. Tämä taas tietysti johtuu kunkin
henkilön omasta asenteesta kehon koristeluun.